VISA: A Framework for Assessing Finland’s Governmental Communications

visa1VISA: A Framework for Assessing Finland’s Governmental Communications.
Nieminen Hannu, Hakala, Salli, Huhtala Hannele (nyk. Seeck), Åberg Leif, Slätis Thomas ja Tarviainen, Johanna
Publication series of Prime Minister’s Office 3/2005.

Linkki verkkojulkaisuun

Linkki tiedotteeseen

Loppuraportista
Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston kanslia asetti 4.5.2004 Valtionhallinnon viestintä 2007 -hankkeen, johon tämä ministeriöiden viestintää koskeva tutkimusraportti liittyy. Hankkeen tehtävänä on luoda perustaa valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmälle.

Hanke luo perustaa valtioneuvoston viestinnälle valmistauduttaessa Suomen seuraavaan EU:n puheenjohtajakauteen syksyllä 2006. Hanke liittyy myös valtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan. Se on toteutettu tutkimalla ministeriöiden viestinnän johtamista ja toteuttamista, mediaseurantaa, verkkoviestintää sekä sidosryhmien, yhteistyötahojen ja kansalaisten odotuksia jakokemuksia valtionhallinnon viestinnästä. Tuloksena esitetään viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä, VISA, joka on tarkoitettu sovellettavaksi ja kehitettäväksi laajasti valtionhallinnon viestinnässä. VISA-malli perustuu tässä hankkeessa saatuun tutkimustietoon ja aiempiin ministeriöiden viestinnän tutkimuksiin, joita on teetetty viestinnän tutkimuslaitoksilla ja viestintätoimistoissa.

VISA sisältää kolmen tasoista arviointia: itsearviointia, vertaisarviointia ja ulkoista arviointia. Viestinnän seurannasta ja arvioinnista ja yhteiseen arviointijärjestelmään sitoutumisesta ovat vastuussa ministeriöiden viestintäpäälliköt. Koordinoiva vastuu on valtioneuvoston kanslian tiedotuspäälliköllä. Yksiköiden päälliköt vastaavat itsearvioinnin toteutumisesta.

Viestinnän systemaattinen seuranta ja arviointi on liitettävä vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Tarvitaan myös strategisia tarkastusvälejä. Viestinnän systemaattinen kehittäminen edellyttää ennen kaikkea asennemuutosta sekä viestintäyksiköissä että ministeriön strategisessa johdossa. Viestintäyksiköiden tulisi pyrkiä yhtäkkisistä (ad hoc) viestintätutkimuksista kumuloituvaan tiedonkeruuseen. Ministeriön strategisen johdon on tutkimuksen mukaan pidettävä viestintää voimavarana, joka muiden strategian osien tavoin kaipaa seurantaa ja arviointia.

visa2VISA: A Framework for Assessing Finland’s Governmental Communications.
Nieminen, Hannu, Hakala, Salli, Huhtala Hannele (nyk. Seeck), Åberg Leif, Slätis Thomas ja Tarviainen Johanna.
Publication series of Prime Minister’s Office, 4/2005.
Linkki verkkojulkaisuun

Loppuraportista
Lähde: Valtioneuvoston kanslia

Valtionneuvoston kanslia asetti 4.5.2004 Valtionhallinnon viestintä 2007 -hankkeen, johon tämä osaraportti ministeriöiden viestinnästä liittyy. Tähän on koottu hankkeen tutkimusraportit, joiden mukaan on laadittu valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA. Se on esitelty hankkeen loppuraportin osassa I. Tässä osassa II esitellään seuraavat tutkimuksen osaraportit:

  • Desk-tutkimus sisältää ministeriöiden aiemmat viestinnän tutkimukset ja selvitykset sekä muun kotimaisen ja kansainvälisen vertailun. Kooste tutkimustuloksista on esitetty yhteenvedossa, ja tutkimuksista on koottu kopiot valtioneuvoston kansliaan.
  • Strategia-analyysit on tehty sekä haastattelemalla ministeriöiden poliittista ja hallinnollista johtoa että viestinnän strategisten ja käytännön toimijoiden kautta. Yhteisiä teemoja olivat mm. viestinnän ymmärrettävyys ja viestien perillemeno. Useimmissa ministeriöissä kansalaisten ja sidosryhmien tarpeista ei oltu kovin kiinnostuneita eikä vastaamista niihin mielletty strategiseksi viestinnäksi.
  • Julkisuusanalyysi keskittyy ensisijaisesti media-analyysiin, joka on tehty tapausministeriöinä olleiden VNK:n, KTM:n, TM:n, VM:n ja YM:n mediaseuranta- ja tiedoteaineistoista. Aineiston perusteella laadittiin mediaseurannan, luokittelun ja analyysin luokittelurunko, MESLA.
  • Kansalaisten ja ministeriöiden keskeisille sidosryhmille ja yhteistyötahoille on tehty kyselyjä, joissa selvitettiin kansalaisten ja eri yhteistyökumppaneiden odotuksia ja kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä.
  • Ministeriöiden verkkoviestinnästä tehtiin käytettävyystutkimus, jossa selvitettiin, kuinka ministeriön sivustot ovat löydettävissä, millaista tietoa niillä on ja miten teknisesti ja visuaalisesti toimivia sivut ovat.Etenkin viestinnän toimijat toivoivat viestinnän seurantaa ja arviointia sekä analyysia mediaseurannasta, sidosryhmistä, verkossakävijöistä ja kansalaispalautteesta.